sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Hyvää joulua



Meillä ei tehty tänäkään vuonna joulusiivousta. Into on ehkä turhanaikainen, sillä tätä kirjoittaessani eletään sentään yhtä kokonaista päivää kallellaan kohti aattoa. Vielä tässä ehtii saada maanisen siivouspuuskan. Piparitaikinaa sentään syötiin tyttömerkkisen kanssa yksi kaupan pakastepakkaus, liikeni siitä uuniin ehkä noin neljä laiskaa possua. Taikinan syöminen on parasta, muutoin en pipareista juuri välitä. Niin ja leipoi tyttö tortutkin. Pakkasesta pellille ja hillosilmän kautta uuniin.











Vuosi vuodelta joulu tulee vähemmällä järjestelyllä. En käytä sanaa ”hössötys” sillä mielestäni iso osa juhlan aikaansaamista on nimenomaan järjestelyä, ei hössötystä. Enää ei tarvitse tilata pukkia. Lahjapaketit ovat pienentyneet huomattavasti, iso osa sujahtaa jo ihan kirjekuoreen – toivotusti. On suvussa toki uuttakin pikkuväkeä, jolle sentään saa ostaa liian äänekkäitä, liian isoja ja liian nopeasti ”katoavia” lahjoja. Mutta muuten kaikkinainen vaiva ja tekeminen on vähentynyt. Kahden tai kolmen sinkkunaisen ja lastensa joulu on tiivistynyt perinteiseksi perhejouluksi, joka otetaan vastaan omalla väellä, vaikka omia olivat hekin. Enää ei siis tarvitse edes suunnitella kuka tuo mitäkin. Aikuiset pojat tuovat itsensä. Toivottavasti jonain vuonna miniätkin.

Joulu on ihan paras juhla, pimeän talven ehdoton kohokohta, oikea ja viettäjänsä näköinen. Näin ei ole aina ollut. Ensimmäinen eronjälkeinen, kun talo oli myyty ja lapset jaettu, meni kuin käsivartta irti hakaten. Jo silloin päätin, etten ala toistaa samaa kaavaa. Teen joulusta juuri niin muuntuvan ja joka vuosi parhaan mahdollisen.







Nuorena perinteet olivat tärkeämpiä. Vaihdoin jouluverhot, koristelin kodin, muistin avata kalenteriluukun. Aatoksi silitin punaisen pöytäliinan, jolle laskettiin rahkavoitakinaan (itse tehty tietenkin) leivotut joulutortut ja Paraisten piparkakut, jonka taikina piti puolestaan valmistaa päivää ennen, ja joista paloi aina vähintään yksi pellillinen niiden muutoinkin tumman värin vuoksi. Kuusi haettiin sisään aatonaattona ja koristelitiin aattoaamuna. Kirjavilla palloilla, lippunauhoilla, käsintehdyillä narutontuilla. Sitten oli joulupuuro, joulurauhan julistus, joulusauna, jouluateria, lahjojen jako. Järjestys aina sama ja säntillinen. Nyt tuon muovikuusen kun vain sille tuulelle satun, yleensä mikä tahansa päivä joulukuun kuuden ensimmäisen jälkeen tai liki aattoa. Siitä tulee kieltämättä kyllä kiva valo ja joulumieli. Enää ei tarvitse edes koristella uudelleen pienten ripustettua kaikki mahdollinen ja mahdotonkin krääsä alaoksille. Ne pienet ovat jo isoiksi kasvaneet ja tekevät ihan muuta kuin koristelevat kuusta, vaikka kysyisikin. Niin, ja pallot ovat kaikki nykyään väriltään hopeiset. Paitsi tyttären lahjaksi ostamat keinuhevoset saavat rikkoa vähäistä värietikettiä. 







Joulusta on tullut rento ruokajuhla, jonka pääasia on koota lapset yhteen, syödä hyvin ja toivottavasti ilahtua edes jostain paketista. Kuinka kauan näin jatkuu, en tiedä. Ehkä jonain vuonna pojat löytävät minulle minät, joiden ehdoton perinne on olla omien vanhempiensa kanssa. Ehkä jonain vuonna meidänkin perhejoulusta kutistuu enää kahden aikuisen hämmestelevä hiljaisuus. Kenties ulkomaanmatka tai aatoksi osuva työvuoro. Tai sitten kompromisseja siitä, kenen luo kutsuttuna kunakin vuonna mennään. Tiedän ja ymmärrän, että tästäkin minä vielä luovun; kaikki mitä rakastan aattona kanssani yhtä aikaa. Neljä lastani sitten joskus perheineen, puolisoiden sukuineen, tapoineen, yhteen? Aina joku puuttuisi kuitenkin. Siksi jouluperinteet on hyvä miettiä joka vuosi uudelleen. Mikä meille tänä vuonna olisi se paras mahdollinen vuoden ihanin juhla?













Aattona saan rakkaani tänne. Vielä saan laittaa pöydän notkuvaksi ja tuntea läsnä ne kaikki vuodet ja kerrokset yhtä aikaa, kun pienet kädet koristelivat kuusta ja kärttivät saada avata edes yhden paketin etukäteen. Ne ovat ne samat kädet, jotka nyt räpläävät puhelimia, joita ei silloin vielä keksitty ja silittävät koiria, joita ei vielä ollut. Jotka ovat ihan yhtä malttamattomat ja höpisevät ja isot ja pienet yhtä aikaa. Ja jotka joskus vielä tulevat äitinsä jouluperinteet rakkaudesta puolisoonsa vaihtamaan. Niin se menee, niin sen on mentäväkin.



Haluan toivottaa oikein ihanaa, ja eniten; näköistäsi joulua. Rohkeutta muuttaa sitä, mikä ei ole enää tarpeen ja vaalia sitä, minkä arvoisekseen koet. Ja jos et joulusta niin perusta, muista että muutama päivä niin se on tämäkin taas ohi ja saadaan jakaa mielipiteitä raketeista ja niiden tarpeellisuudesta.




Hyvää joulua!




10 kommenttia:

  1. Eron jälkeen uudistin minäkin jouluperinteemme ja nykyään tämä on täysin stressitöntä. Puuro ja suklaata aattona, joulupäivänä ruokin äitini ja hänen miehensä, jotka puolestaan tuovat minulle maistiaiset joululaatikoista. Ne nautin Tapaninpäivänä. Leppoisaa, helppoa!

    Toivottelen ihana joulut sinne ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. 😍
      Hyvältä kuulostaa, etenkin tuo stressittömyys! Leppoisaa sen juuri pitäisi ollakin.

      Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulua ❤

      Poista
  2. Juuri näin, samaa mieltä.
    Ihan samalla kaavalla mennään täällä; ensin oli se kaikki höss..järjestely samanmoisine ja toistuvine kaavoineen. Kivaa sekin oli, silloin, aina ei stressitön kyllä. Nykyään joka joulu on erilainen ja omalla tavallaan hyvä. Ainakin stressitön ja oman itsensä ja sen väen, jonka kanssa kulloinkin joulua ollaan, näköinen. Ja erityisesti ruokajuhla.
    Mainion Maistuvaa joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja mainion maistuvaa joulua sinulle myös. ❤

      Poista
  3. Meidän joulunvietoissa ei ole muuta yhdistävää tekijää kuin ruoka! Ja sitä tulee aina tehtyä ihan liikaa, joten ähkyltä ei olla vältytty, ei tänäkään vuonna :)
    Meillä oli tänään jo ns. ensimmäinen kattaus ja joulupöydän ääreen meitä kokoontui 8 aikuista + 3-vuotias tyttärenpoika. (7-viikkoinen siskonsa ei luonnollisesti osallistunut tähän kattaukseen ;))
    Tällaiset perhejoulut ovat meillä nykyään harvinaisia, koska meitä vuorotyöläisiä on useampia, ja meidän vapaat osuvat todella harvoin yksiin. Meillä siis sekä juhlan ajankohta, että osallistujat vaihtuvat milloin mitenkin. Itse olen viettänyt tällaista kunnon perhejoulua viimeksi v.2015, joten nautin tästä tämänhetkisestä todella paljon.
    Hössöttää ei töiltä ehdi, eikä enää tässä iässä edes jaksa :D Rennosti vaan, kyllä se joulu tulee ilman sen suurempia laittamisiakin, ja menee ihan yhtä nopeasti ohi ;)
    Oikein ihanaa ja näköistäsi joulua siis sinullekin ja läheisillesi ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana, ja mukavaa joulua sinne myös. ❤

      Vuorotyö on kyllä haaste mitä tulee ihan kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sitten kun perheeseen / sukuun osuu useampi, on juhlapyhinä vaihtuva kokoonpano väistämättä. Perhejoulua voi tosiaan viettää vaikka aatonaattona, ja kaikilla se on kuitenkin kolmessa päivässä ohi.

      Poista
  4. Hyvää joulua näin jälkikäteen.

    Täälläkin on ihan uusia jouluperinteitä.
    Tai tämmöinen joulu on minulle niin uutta, että ei kai sitä perinteeksi voi sanoa.
    Mutta syöty on. Ja vähän lisää. Mutta niinhän sitä sanotaan, että ei sen ole väliä mitä laittaa suuhunsa joulun ja uudenvuoden välillä, vaan sillä mitä laittaa suuhunsa uudenvuoden ja joulun välillä.
    Voikohan muuten koira kyllästyä kinkkuun? Gulliverilla oli tänään mielestäni sellainen "joko taas"-ilme?

    Hyvää alkavaa vuotta.

    -sohvasika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira ei voi kyllästyä kinkkuun. Koira voi katseellaan johdatella, että eikös enää tarttis syödä sitä kinkkua, eikös, ja että ylijääneet voi lahjoittaa esim. jonkin lähistöllä sijaitsevan eläimen ruokakuppiin. Koirat on semmottiis.

      Niin parasta, että sinulla on ensimmäinen tuotalajia joulu siellä! Ja mitä parahinta alkavaa vuotta sinulle ja teille sinnen. ❤

      Poista
  5. Aivan ihania muisteloita. Joulu on ollut kyllä pienten lasten juhlana taianomaisinta. 💖Toivottavasti teillä oli oikein ihana ja rentouttava joulu. 💖Sydämellistä lauantaita. 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oikein leppoisa ja mukava joulu. 😊

      Kiitos Tiia, ja sydämellistä lauantaita sinulle myös ❤

      Poista

Kiitos sinulle ihana kommentistasi!